TERVETULOA RADIO ANKANPOLKAN TAAJUUDELLE. SEURANASI TÄNÄÄN ANNI JA KATJA.
TUNNIN AIKANA LUVASSA HAASTATTELUJA JA JOULUISTA MUSIIKKIA NÄIN JOULUN LÄHESTYESSÄ.
SEURAAVANA KUUNNELLAAN HYVÄÄ MUSIIKKIA. PYSYKÄÄ KANAVALLA.
RADIO ANKANPOLKA
Raskaantienraatajat
torstai 29. lokakuuta 2015
Haastattelussa Katja
Tässä haastattelu minkä tein Katjalle liittyen jouluun :)
https://drive.google.com/file/d/0B7Pn3dTz1QTgQzR3Vm5USzYtVWs/view?ts=5630c769
https://drive.google.com/file/d/0B7Pn3dTz1QTgQzR3Vm5USzYtVWs/view?ts=5630c769
keskiviikko 28. lokakuuta 2015
JOULUA HAASTATTELUSSA
Tässä haastattelu missä kerron joulusta
https://drive.google.com/file/d/0B7Pn3dTz1QTgUVRuTnc1b2J2Ylk/view
Ääniharjoitetta ja editointia
Nauhoitimme Demi.fistä otetun novellin pätkän ja editoimme kaikki sitten sanat tekstistä jälkeenpäin.
"Ilma on kylmää ja kurkkuun tekee kipeää kun hengitän. Sitten kiedon tummanharmaata huiviani tiukemmin kaulani ympärille. Liikenne meluaa. Vieressäni seisoo nainen.Sitten tyylikkäästi pukeutunut, noin kolmekymppinen nainen katsoo minua viekoittelevasti. Hän puhuu puhelimeen äänekkäästi, yrittäen ilmeisesti järjestää tapaamista.Sitten katson vasemmalle puolelleni. Siinä seisoo teini-ikäinen poika. Pojalla on tupakka kädessään. Sitten hän kuuntelee musiikkia ehkä hiukan liiankin kovalla. Pojan housut roikkuvat aivan liian alhaalla ja hänen hupparinsa on auki, vaikka lämpömittari näyttääkin miinusta.Joudun taas hengittämään kylmää ilmaa. Sitten yhtäkkiä haistan ihanan tuoksun. Katsahdan taakseni. Viistosti takanani seisoo mies, jolla on tummanruskeat silmät. Ihanan tuoksuista hajuvettä. Miehellä on tennarit ja urheilukassi. Ehkä kakskytkaks. Mies hymyilee, on tulossa varmaan salilta."
https://drive.google.com/open?id=0B7Pn3dTz1QTgTGVjdkU2OFVyMTg
![]() |
| http://www.seppo.net/piirrokset/albums/piirrokset/vapaalla/luontoilu/normal_luontoilu_pakkanen_tykky.jpg |
Lähde: http://www.demi.fi/keskustelut/novellit/valoissa-lyhyt-tarina#.Vi3tvBDhD-Y
Verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä
1. Nuorisotoimi Facebookissa
- Kalajoen nuorisotoimi: Käyttää Facebookia nuorisotalojen ja muiden Kalajoella nuorille tapahtuvien asioiden tiedottamiseen. Myös erilaisia uutisia julkaistaan Kalajoen nuorisopalveluiden Facebook-sivuilla. Kalajoen nuorisopalvelut on vasta vuoden sisällä alkanut enemmän panostamaan verkossa tiedottamaan.
2. Verkkoperustainen nuorisotyö:
-Verkkoperustaiseen nuorisotyöhön kuuluu alalajeina mm. verkkonuorisotyö nuorten tieto- ja neuvontatyö verkossa. Eli kaikki verkon avulla tapahtuva asia on verkkoperustaista nuorisotyötä.
Verkkonuorisotyö:
-Nuorisotyöntekijöiden verkossa tekemä kohtaamistyö. Esim. Demissä ja IRC-Galleriassa. Verkossa toimii myös monen eri ammattialan edustajat. Se tosin muuttaa termin nuorille suunnatuksi verkkotyöksi.
- Verkkonuorisotyön tavoitteena on tukea kansalaisia aktiivisuuteen, saada nuoria osallistumaan erilaisiin toimintoihin.
Verkkonuorisotoiminta
- Nuoret rakentavat itse omaa verkkonuorisotoimintaa.
3. Nuorten kanssa tehtävän työn perustaitoihin kuuluu nuorten tarpeiden huomioiminen, eli sitä mitä he toivovat haluavansa tehdä, käyttäjälähtöisen sisällön tuottaminen sekä turvallisten palveluiden tuottaminen. On huomattu, että aikuisten läsnäolo luo turvallisempaa ympäristöä myös netin maailmassa. Se helpottaa nuorten liittämistä yhteiskunnan ja lähiyhteisön jäseneksi.
Perustaitoihin kuuluu myös ihmissuhdetaitoihin perehtyminen. On oltava myös tietoa lapsista ja nuorista ja heidän maailmastaan eri ikäkausina. Lisäksi on hyvä olla nuorilähtöinen lähestymistapa. Tapa vaatii työntekijältä aktiivista vuorovaikutusta ja rohkeutta jututtaa nuoria.
Itselläni on mielestäni hyvät perustaidot ainakin tuosta ihmissuhteisiin perehtyneisyydestä sekä tiedän eri ikäkausien toimintaa.
4. Monialaisen verkkotyön tehtävänä on muunmuassa kuuntelu, keskustelu, mediakasvatus, tukeminen ja auttaminen sekä kohtaaminen ja läsnäolo. Kuuntelun tarkoituksena on päästä selville nuoren viestistä, koska verkkovuorovaikutus pohjautuu lähes ainoastaan kirjoitettuun kieleen. Mediakasvatus saa perustua vain varotteluun tai aikuisen puolelta tulevaan opastukseen.
- Kalajoen nuorisotoimi: Käyttää Facebookia nuorisotalojen ja muiden Kalajoella nuorille tapahtuvien asioiden tiedottamiseen. Myös erilaisia uutisia julkaistaan Kalajoen nuorisopalveluiden Facebook-sivuilla. Kalajoen nuorisopalvelut on vasta vuoden sisällä alkanut enemmän panostamaan verkossa tiedottamaan.
![]() |
| https://www.facebook.com/kalajoennuorisopalvelut/photos |
2. Verkkoperustainen nuorisotyö:
-Verkkoperustaiseen nuorisotyöhön kuuluu alalajeina mm. verkkonuorisotyö nuorten tieto- ja neuvontatyö verkossa. Eli kaikki verkon avulla tapahtuva asia on verkkoperustaista nuorisotyötä.
Verkkonuorisotyö:
-Nuorisotyöntekijöiden verkossa tekemä kohtaamistyö. Esim. Demissä ja IRC-Galleriassa. Verkossa toimii myös monen eri ammattialan edustajat. Se tosin muuttaa termin nuorille suunnatuksi verkkotyöksi.
- Verkkonuorisotyön tavoitteena on tukea kansalaisia aktiivisuuteen, saada nuoria osallistumaan erilaisiin toimintoihin.
Verkkonuorisotoiminta
- Nuoret rakentavat itse omaa verkkonuorisotoimintaa.
3. Nuorten kanssa tehtävän työn perustaitoihin kuuluu nuorten tarpeiden huomioiminen, eli sitä mitä he toivovat haluavansa tehdä, käyttäjälähtöisen sisällön tuottaminen sekä turvallisten palveluiden tuottaminen. On huomattu, että aikuisten läsnäolo luo turvallisempaa ympäristöä myös netin maailmassa. Se helpottaa nuorten liittämistä yhteiskunnan ja lähiyhteisön jäseneksi.
Perustaitoihin kuuluu myös ihmissuhdetaitoihin perehtyminen. On oltava myös tietoa lapsista ja nuorista ja heidän maailmastaan eri ikäkausina. Lisäksi on hyvä olla nuorilähtöinen lähestymistapa. Tapa vaatii työntekijältä aktiivista vuorovaikutusta ja rohkeutta jututtaa nuoria.
Itselläni on mielestäni hyvät perustaidot ainakin tuosta ihmissuhteisiin perehtyneisyydestä sekä tiedän eri ikäkausien toimintaa.
4. Monialaisen verkkotyön tehtävänä on muunmuassa kuuntelu, keskustelu, mediakasvatus, tukeminen ja auttaminen sekä kohtaaminen ja läsnäolo. Kuuntelun tarkoituksena on päästä selville nuoren viestistä, koska verkkovuorovaikutus pohjautuu lähes ainoastaan kirjoitettuun kieleen. Mediakasvatus saa perustua vain varotteluun tai aikuisen puolelta tulevaan opastukseen.
Mitä tulisi ottaa huomioon haastattelua suunnitellessa, tehdessä ja editoidessa
Haastattelun suunnittelua:
Haastateltavaan on hyvä olla yhteydessä hyvissä ajoin, ja on hyvä kertoa millaisesta haastattelusta on kyse ja mistä haastattelussa tullaan puhumaan, ettei haastateltavalle tule yllätyksiä .haastattelutilanteessa.
Yhteydenoton voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai sähköpostitse. Puhelimitse tehtävä yhteydenotto on hyvä olla suunniteltu etukäteen; mitä sanot, että henkilö kiinnostuu haastattelumahdollisuudesta.
Haastateltavan kanssa pitää sopia kuinka monta kertaa haluaisit tavata ja paljonko aikaa haastattelu vaatisi.
Kysymyksistä ja paikasta:
Jokaiseen haastatteluun suunnitellaan etukäteen kysymykset, jotka sisältävät tärkeimmät kysymykset joihin toimittaja haluaa saada vastaukset. Kysymykset auttavat toimittajaa pysymään aiheessa ja haastateltavan vastaukset saattavat saada lisäkysymyksiä mieleen.
Haastattelupaikka tulee valita tarkoin. sillä se vaikuttaa jutun lopputulokseen. Jos paikassa on liikaa taustamelua, haastattelu kuulostaa levottomalta ja huolimattomasti tehdyltä. Paikka, jossa haastattelu tehdään on hyvä olla jollain tavalla merkityksellinen haastateltavalle, mikäli se haastateltavalle on hyvä.
Itse haastattelussa:
Hyvän ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Vaikka toimittajaa jännittäisi, tulisi se pitää piilossa.
Haastattelupaikalle pitää tulla ajoissa, mahdollisesti ennen haastateltavaa. Kun näet haastateltavan henkilön, osoita käsimerkein, että tunnistat hänet, sillä hän ei välttämättä tunne sinua.
Toimittajan tulee tarjota haastateltavalle henkilölle kahvit ja pullat ennen haastattelua.
Juuri ennen haastattelua on sovittava esim. saako haastattelun nauhoittaa ja minkälaiset tekstin ja nauhan tarkistusoikeudet haastateltavalla on.
Haastattelun jälkeen:
Haastattelun jälkeen pitää editoida nauhaa ja kirjoittaa sanasta sanaan vastaukset ylös ja kirjoituksen tai editoinnin jälkeen on hyvä lähettää haastateltavalle keskustelu, jotta hän voi itse sanoa onko asia niinkuin hän on kertonut.
Lähde:
http://issuu.com/mimosahedberg/docs/aloittelevan_toimittajan_opas_nain_
Ensimmäinen vaihe suunnitellessa haastattelua on valita ketä aiotaan haastatella. On hyvä tietää kuka haastateltava ihminen on; hankkia taustatietoa henkilöstä ja tutkia mitä asioita henkilöstä on tullut esille ja mikä asia on hämäränpeitossa. Jutussa tulee aina olla jokin ydinkysymys minkä ympärillä haastattelu liikkuu.
Täytyy olla aina syy, minkä takia tämä kyseinen henkilö on valittu haastateltavaksi. Henkilössä tulee olla jotain mielenkiintoista, mikä lisää kuuntelijamäärää, esim.työ tai elämäntarina. Jos kysessä on ekämäntarina, tulee olla varma että haastateltava henkilö on valmis puhumaan aiheesta, ettei se ole vielä arka puheenaihe.
Näkökulma valikoituu haastattelussa olevan henkilön perusteella. Näkökulma tulee suunnitella ennen haastattelua ettei tule puhuttua turhia ja vähäpätöisiä asioita.Haastateltavaan on hyvä olla yhteydessä hyvissä ajoin, ja on hyvä kertoa millaisesta haastattelusta on kyse ja mistä haastattelussa tullaan puhumaan, ettei haastateltavalle tule yllätyksiä .haastattelutilanteessa.
![]() |
| http://people.uta.fi/~kpjaee/Dokumentoinnin_perusteet/haastattelu.gif |
Yhteydenoton voi tehdä puhelimitse, kirjallisesti tai sähköpostitse. Puhelimitse tehtävä yhteydenotto on hyvä olla suunniteltu etukäteen; mitä sanot, että henkilö kiinnostuu haastattelumahdollisuudesta.
Haastateltavan kanssa pitää sopia kuinka monta kertaa haluaisit tavata ja paljonko aikaa haastattelu vaatisi.
Kysymyksistä ja paikasta:
Jokaiseen haastatteluun suunnitellaan etukäteen kysymykset, jotka sisältävät tärkeimmät kysymykset joihin toimittaja haluaa saada vastaukset. Kysymykset auttavat toimittajaa pysymään aiheessa ja haastateltavan vastaukset saattavat saada lisäkysymyksiä mieleen.
Haastattelupaikka tulee valita tarkoin. sillä se vaikuttaa jutun lopputulokseen. Jos paikassa on liikaa taustamelua, haastattelu kuulostaa levottomalta ja huolimattomasti tehdyltä. Paikka, jossa haastattelu tehdään on hyvä olla jollain tavalla merkityksellinen haastateltavalle, mikäli se haastateltavalle on hyvä.
Itse haastattelussa:
Hyvän ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Vaikka toimittajaa jännittäisi, tulisi se pitää piilossa.
Haastattelupaikalle pitää tulla ajoissa, mahdollisesti ennen haastateltavaa. Kun näet haastateltavan henkilön, osoita käsimerkein, että tunnistat hänet, sillä hän ei välttämättä tunne sinua.
Toimittajan tulee tarjota haastateltavalle henkilölle kahvit ja pullat ennen haastattelua.
Juuri ennen haastattelua on sovittava esim. saako haastattelun nauhoittaa ja minkälaiset tekstin ja nauhan tarkistusoikeudet haastateltavalla on.
Haastattelun jälkeen:
Haastattelun jälkeen pitää editoida nauhaa ja kirjoittaa sanasta sanaan vastaukset ylös ja kirjoituksen tai editoinnin jälkeen on hyvä lähettää haastateltavalle keskustelu, jotta hän voi itse sanoa onko asia niinkuin hän on kertonut.
![]() |
| http://www.tapsa.net/gallery/var/albums/MM-Pilat/haastattelu.jpg?m=1405322064 |
Lähde:
http://issuu.com/mimosahedberg/docs/aloittelevan_toimittajan_opas_nain_
tiistai 27. lokakuuta 2015
PLE ja PLN
PLE: Personal Learning Environment.
PLE: tarkoittaa henkilökohtaista oppimisen ympäristöä joka on syntynyt sosiaalisten verkkoteknologioiden ja -palveluiden lisääntymisen myötä.
Sille ei ole mitään yhtä määritelmää, vaan siinä painottuu teknologinen, pedagoginen ja oppimisen verkoston näköökulma riippuen määrittelijän lähtöpohdista ja taustasta. Se ei ole teknologinen ratkaisu vaan oppijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen ja oppimisen omistajuuteen. Sen avulla oppija oppii itselleen ominaisia oppimisen muotoja, ja oppija kokoaa omia tuotoksiaan ja käsittelee niitä.
PLE kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan, riippuen erilaisista elämässä tulevista haasteista.
PLN: Personal Learning Network
PLN: tarkoittaa henkilökohtaista oppimisverkostoa, jossa opimme ystäviltä ja tutuilta. Esim. netistä löytää hyvin samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. PLN on informaali oppimisverkosto, jossa oppiminen perustuu ihmisten välisiin kytkentöihin ja resurssien jakamiseen. Facebook, Instagram ym. sosiaaliset mediat kytkevät ryhmien ja ihmisten kautta toisia yhteen. PLN on PLN:ään yhdistettynä verkosto jonka ympärille oppija kytkee ulkomaailman jakamalla omia tietojaan ja taitojaan.
Itselleni PLE ja PLN tarkoittavat omassa ohjaajuudessani, että olen muiden ohjaajien ja ystävien kanssa tekemisissä ja saan heiltä hyviä vinkkejä joita voin jatkojalostaa ja sen kautta mahdollisesti saan uusia ideoita. Ja oppimisen kautta huomaan mitkä oppimismetodit itselleni missäkin tilanteessa on parhaimpia. Esim. Itse osaan jonkun verran pelata lentopalloa mutta koulussa verkostojen ja oppimisen kautta saan lisää tietoja pelistä koulukavereilta ja sen kautta pystyn hyödyntään niitä oppeja itsenäisessä opettamisessa.
PLE: tarkoittaa henkilökohtaista oppimisen ympäristöä joka on syntynyt sosiaalisten verkkoteknologioiden ja -palveluiden lisääntymisen myötä.
Sille ei ole mitään yhtä määritelmää, vaan siinä painottuu teknologinen, pedagoginen ja oppimisen verkoston näköökulma riippuen määrittelijän lähtöpohdista ja taustasta. Se ei ole teknologinen ratkaisu vaan oppijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen ja oppimisen omistajuuteen. Sen avulla oppija oppii itselleen ominaisia oppimisen muotoja, ja oppija kokoaa omia tuotoksiaan ja käsittelee niitä.
PLE kasvaa ja kehittyy koko elämän ajan, riippuen erilaisista elämässä tulevista haasteista.
PLN: Personal Learning Network
PLN: tarkoittaa henkilökohtaista oppimisverkostoa, jossa opimme ystäviltä ja tutuilta. Esim. netistä löytää hyvin samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. PLN on informaali oppimisverkosto, jossa oppiminen perustuu ihmisten välisiin kytkentöihin ja resurssien jakamiseen. Facebook, Instagram ym. sosiaaliset mediat kytkevät ryhmien ja ihmisten kautta toisia yhteen. PLN on PLN:ään yhdistettynä verkosto jonka ympärille oppija kytkee ulkomaailman jakamalla omia tietojaan ja taitojaan.
Itselleni PLE ja PLN tarkoittavat omassa ohjaajuudessani, että olen muiden ohjaajien ja ystävien kanssa tekemisissä ja saan heiltä hyviä vinkkejä joita voin jatkojalostaa ja sen kautta mahdollisesti saan uusia ideoita. Ja oppimisen kautta huomaan mitkä oppimismetodit itselleni missäkin tilanteessa on parhaimpia. Esim. Itse osaan jonkun verran pelata lentopalloa mutta koulussa verkostojen ja oppimisen kautta saan lisää tietoja pelistä koulukavereilta ja sen kautta pystyn hyödyntään niitä oppeja itsenäisessä opettamisessa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)




